Ennakonpidätys

Palkanlaskenta ja palkanmaksu

Ennakonpidätys tarkoittaa arvioitua veroa, joka henkilön palkasta maksetaan palkanmaksun yhteydessä. Työnantaja perii ja tilittää ennakon työntekijän palkasta Verohallinnolle.


Ennakonpidätys perustuu aina arvioon. Lopullinen verotus tarkistetaan vuoden loputtua ja maksetut verot korjataan joko veronpalautuksella tai jäännösverolla. Katso täältä, miten verotus ja verokortti toimivat.

Mitä ennakonpidätys sisältää

Ennakonpidätys (siis arvio tulojen mukaisista veroista) koostuu seuraavista osista:

  1. Kunnallisverosta
  2. Valtion tuloverosta
  3. Sairausvakuutusmaksusta (sava)
  4. Mahdollisesta kirkollisverosta

Ennakonpidätys saadaan, kun vuoden aikana arviolta saatavista tuloista tehdään vähennykset, jonka jälkeen tuloveroasteikosta katsotaan jäljelle jäävän summan veroprosentti. Tähän asteikosta saatuun prosenttiin lisätään kunnallisvero, mahdollinen kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu.

  1. Kunnallisvero maksetaan kunnalle, jonka asukas työntekijä on ollut verovuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä. Jos esimerkiksi joulukuussa 2013 on asunut Helsingissä, maksetaan vuoden 2014 verotuksessa kunnallisveroa Helsinkiin, riippumatta siitä missä päin Suomea vuoden 2014 aikana asut. Kunnallisvero on aina tasavero, tietty prosenttiosuus. Kunnallisvero päätetään itsenäisesti kunnissa ja se vaihtelee jonkin verran. Vuonna 2019 kunnallisveroprosentit olivat välillä 16,50 % – 22,50 %.
  2. Valtionvero, eli valtion tulovero, on progressiivinen eli veroprosentti nousee tulojen kasvaessa. Vuonna 2019 alin valtion tuloveron porras alkaa 17 600 eurosta. Tuloveroasteikko löytyy Verottajan sivuilta täältä.
  3. Sairausvakuutusmaksu oli vuonna 2019 työntekijän osalta 1,54 % se peritään osana ennakonpidätystä. Prosentti vaihtelee vuosittain.
  4. Mahdollinen kirkollisvero. Tämä osa veroista ei ole pakollinen kaikille, vaan verottaja kerää evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenten maksut osana henkilöverotusta. Kirkollisvero maksetaan työntekijän asuinpaikan seurakunnalle, jos työntekijä kuuluu tai on kuulunut verovuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä em. kirkkoihin. Kirkollisveron määrä päätetään seurakunnissa, ja se vaihtelee 1 – 2 % kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen mukaan.

Verottaja laskee kaikki nämä verotuksen osat työntekijälle ja niistä muodostuu yksi ennakonpidätysprosentti, jonka mukaan ansiotuloa verotetaan. Verottaja ottaa huomioon laskelmassa myös erilaisia vähennyksiä.

Verovähennykset

Ansiotulosta tehdään monia erilaisia vähennyksiä, jotka pienentävät maksettavan veron määrää. Vähennyksiä on kahta tyyppiä: verotuksen perusteena olevista tuloista tehtäviä vähennyksiä ja suoraan itse maksettavasta verosta tehtäviä verovähennyksiä.

Verotuksen perusteena olevista tuloista laskettavat vähennykset pienentävät lopullista palkkasummaa, jonka perusteella verot määritellään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osan tuloistaan saa verottomana.

Verotuksen perusteena olevia tuloja pienentäviä vähennyksiä ovat esimerkiksi työmatkavähennys tai tulonhankkimisvähennys. Kaikki palkansaajat esimerkiksi saavat tulonhankkimisvähennystä automaattisesti jonkin verran. Sitä voi myös vaatia lisää, jos palkan ansaitsemista varten on joutunut sijoittamaan rahaa (esimerkiksi kouluttautumaan tai hankkimaan työvälineitä).

Veron määrää pienentävät vähennykset leikkaavat suoraan maksettavaa veroa. Kotitalousvähennys on esimerkki tällaisesta verovähennyksestä. Verojen laskemisen jälkeen jää valtiolle maksettavaksi tietty summa rahaa veroina. Veron määrää pienentävät vähennykset leikkaavat suoraan osan tästä summasta pois. Jos vuoden aikana työntekijän pitäisi maksaa veroja yhteensä 10 000 euroa, mutta hän saa kotitalousvähennystä yhteensä 2000 euroa, jää hänelle veroja maksettavaksi vain 8000 euroa. Veron määrää pienentävät vähennykset ovat käytännössä siis euro eurosta käteen jäävää ylimääräistä rahaa.

Osan vähennyksistä saa aina automaattisesti, mutta osa on muistettava hakea erikseen, kun hakee uutta verokorttia tai viimeistään veroilmoitusta tarkastessaan.

Huojennus kotitalouksille

Kun yksityinen henkilö tai kuolinpesä maksaa palkkaa alle 1500 € vuodessa, ei ennakonpidätystä tarvitse suorittaa. Tämä hieman yksinkertaistaa pienimpien palkkojan maksamista yksityiselle työnantajalle. Jos palkkasumma ylittää 1500 € kesken vuoden, niin ennakonpidätys ja sotu maksetaan sen jälkeen koko siihen asti maksetusta palkkasummasta. Ne tulee periä uuden palkan mukana, siis siitä palkasta, joka ylittää vuosirajan.


Linkit ja ohjeet:

Kokeile ilmaista palkkalaskuri: arvioit sivukuluja ja kustannuksia, maksa palkka helposti

Työnantajan sivukulut, mitä ne sisältävät?

Työnantajan velvollisuudet

Palkkaus ABC: ohjeita ja vinkkejä työsuhde- ja palkka-asioista