Verokortit

Verokortti on asiapaperi, josta selviää työntekijän ennakonpidätysprosentti. Työnantaja pidättää verokortin perusteella osan työntekijän palkasta ja tilittää sen verottajalle. Työntekijä pyytää verokortin Verohallinnolta ja toimittaa sen työnantajalle.

Verokortti on asiapaperi, josta selviää työntekijän ennakonpidätysprosentti. Työnantaja pidättää verokortin perusteella osan työntekijän palkasta ja tilittää sen verottajalle. Työntekijä saa verokortin Verohallinnolta ja toimittaa sen työnantajalle.

Verokortin tuloraja

Verokortissa on tuloraja, jonka mukaan ennakkonpidätysprosentti on laskettu koko vuodelle. Ennakkoarvio perustuu työntekijän arvioimiin vuosituloihin ja niistä tehtäviin vähennyksiin. Verokorttia käytetään kaikille työtuloille ja sen voi antaa kaikille työnantajilleen.

Verokorttiin on merkitty koko vuotta varten tietty summa, johon asti käytetään perusprosenttia. Rajan ylittymisen jälkeen käytetään kaikkiin tuloihin loppuvuoden ajan verokortin lisäprosenttia.

Työntekijä voi pyytää verottajalta uuden muutosverokortin, jos tulorajaa on tarve muuttaa kesken vuoden. Muutosverokortti korvaa aina aikaisemman verokortin.

Myös YEL-/MyEL-palkkaa tai työkorvausta maksettaessa käytetään työntekijän verokortin mukaista ennakonpidätysprosenttia.

Voit lukea lisää verokorteista verottajan omilta sivuilta tästä linkistä.

Mistä verokortin saa?

Verokortin voi helpoiten tilata Verohallinnon OmaVero-palvelusta. Verokortin voi tulostaa palvelusta, tallentaa sen sähköisenä tai jopa pyytää verottajaa postittamaan sen. Verokortin kopion, Verohallinnon palvelusta saadun tiedoston tai kuvan kortista voi toimittaa työnantajalle.

Jos verokorttia ei työnantajalle toimita, niin työnantajan pitää tehdä ennakonpidätys 60% mukaan.

Verokortin perus- ja lisäprosentti

Verokorteista löytyy kahta veroprosenttia: matalampaa perusprosenttia ja korkeampaa lisäprosenttia.

Perusprosentilla arvioidaan koko vuoden suunnilleen tasaisena pysyviä tuloja. Perusprosentti on laskettu siten, että tulojen pysyessä vakiona verot tulevat maksetuksi ja jäännösveroja (eli siltä vuodelta vielä maksamatta jääneitä veroja) ei joudu maksamaan. Perusprosentti lasketaan vuosikohtaisen tulorajan mukaan.

Lisäprosentti on tyypillisesti parikymmentä prosenttiyksikköä perusprosenttia korkeampi. Lisäprosenttia käytetään, jos tulot ylittävät verokortin perusprosentin tulorajat. Jos esimerkiksi työntekijä tekee kuukauden aikana runsaasti ylitöitä ja tienaa niistä tavanomaista enemmän, verotetaan palkkaa normaaliin tulorajaan asti perusprosentin mukaisesti ja ylimenevältä osalta lisäprosentin mukaan.

Lisäprosentti on reilusti perusprosenttia korkeampi, koska lisätulot korottaisivat periaatteessa koko vuoden veroprosenttia, jos ne olisi osattu vuoden alussa ottaa huomioon verotusta laskiessa. Ylimääräisistä tuloista maksetaan lisäveroprosentin avulla siis sekä kyseisen tulon normaalit verot, että kompensoidaan progressiivisen verotuksen kiristyminen myös kaikkien muiden tulojen osalta.

Miten verotus toimii?

Kaikkia palkkatuloja verotetaan lopulta tasa-arvoisesti, riippumatta siitä, miten ennakonpidätystä oli palkoista vuoden aikana pidätetty. Käytännössä yksittäisiin maksuihin kuitenkin sovelletaan eri prosentteja, jotka vuositasolla katsoen tasoittuvat yhtenäiseksi veroprosentiksi kaikille saaduille tuloille.

Jos esimerkiksi työntekijä arvioi saavansa koko vuoden 1000 € palkkaa kuukaudessa, hän tilaa itselleen verokortin, johon tulee tulorajaksi 12 000 euroa. 1000 euron kuukausituloilla peritään verokortin mukaisesti esimerkiksi 4 % ennakonpidätystä. Joulukuussa työntekijä tekeekin paljon ylitöitä ja saa yhteensä 2000 euroa peruspalkan lisäksi. Näistä 2000 eurosta maksetaan ennakonpidätystä lisäprosentin mukaan 27,5 %. Yhteensä työntekijä maksaa veroja vuodessa n. 480 (normaalit kuukausiansiot) + 550 (ylimääräiset tulot) = 1030 euroa.

Jos työntekijä olisi valinnut vuoden alussa tulorajaksi 14000 euroa ja siis arvioinut joulukuun ylityökorvaukset mukaan kokonaissummaan, olisi koko vuoden kaikkien ansioiden veroprosentti ollut vähän korkeampi, esimerkiksi 6 %. Tällöin veroja maksettaisiin yhteensä n. 840 euroa. Lopullisen maksun pienempi määrä johtuu siitä, että perusprosentilla veroja maksettaessa otetaan heti huomioon kaikki vähennykset.

Vuoden loputtua kaikki tulot tarkistetaan vielä kertaalleen ja vähennykset lasketaan myös niistä tuloista, jotka on aluksi maksettu lisäprosenttia käyttäen. Työntekijä korjaa ja tekee muutoksia toteutuneisiin lukuihin, kun saa veroehdotuksen (tai muuten ilmoittaa Verohallinnolle vuoden toteumia). Tämän esimerkin tapauksessa työntekijä saisi todennäköisesti seuraavan vuoden lopulla veronpalautusta.

Veronpalautus ja jäännösverot

Jos tuloista maksaa liikaa veroa (esimerkiksi merkitsemällä tahallaan verokortin prosentteja korkeammalle, kuin mitä oikeasti arvioi tulojensa perusteella), palauttaa verottaja ylijäävän maksetuista veroista seuraavan vuoden lopussa. Jos siis vuoden 2017 aikana maksaa liikaa veroja, saa palautukset itselleen vuoden 2018 joulukuussa. Verottaja maksaa liikaa maksetuille veroille pientä korkoa (vuonna 2015 se oli 0,5 %).

Jos tuloista taas on maksettu liian vähän veroja, joutuu maksamatta jääneet verot maksamaan jäännösveroina. Jäännösvero tulee maksettavaksi samoihin aikoihin kuin veronpalautukset maksetaan. Vuoden 2017 aikana maksamatta jääneet verot maksetaan siis vuoden 2018 joulukuussa. Jos veroja on jäänyt maksamatta paljon, niitä voi maksaa useammassa erässä. Jos veroja on jäänyt maksamatta huomattavan paljon, niistä peritään myös korkoa.

Ennakonpidätys

Verottaja tasaa näin maksetun veron määrän (joko jäännösverolla tai veronpalautuksella), kun edellisen vuoden tulot ja vähennykset ovat selvillä kokonaisuutena. Lopulta verotus tehdään tasapuolisesti ja kaikille samalla tavalla.

Verokortit ennen vuotta 2019

Nykyään verokortissa on aina yksi tuloraja, jota käytetään kaikkiin työtuloihin. Aikaisemmin oli käytössä monenlaisia verokortteja: mm. freelancer-verokortti, portaikkoverokortti, A-tyypin verokortti ja B-tyypin verokortti. Nykyinen verokortti vastaa aikaisempaa yhden tulorajan B-tyypin korttia.

LISÄÄ TIETOA:

Mikä on ennakonpidätys?

Tulorekisteri ja Palkkaus.fi – kaikki toimii automaattisesti

Palkkaus.fi yritykselle tai yhteisölle

Palkkaus.fi tilitoimistolle

Näin maksan palkan uudelle työntekijälle (video)

Palkan maksaminen usealle työntekijälle yhdellä kertaa (video)


98% käyttäjistä suosittelee Palkkaus.fi-palvelua

"Nyt maksan palkat helposti ja kirjanpitäjä saa tarvisemansa raportit.”
Yrittäjä Janne Siik, Maex Oy

“Palkkaamalla itse säästin yli 40% remontin kustannuksista”
Mikko J. Salminen, Espoo

Rekisteröidy ilmaiseksi


Auttava ja ystävällinen asiakaspalvelu

Jos sinulla on kysymyksiä liittyen palkkaamiseen, asiakas­palve­lumme auttaa sinua mielellään.

Haluamme kehittää palvelusta mahdollisimman hyvän, joten myös palautteesi on meille erittäin tärkeää.

020 798 0230
(ark. 9-16)
aspa@palkkaus.fi


Ilmainen palkkalaskuri

Arvioi työntekijän palkkaa, työnantajan kustannuksia ja sivukuluja.

Kokeile laskuria!

Palkanlaskentaohjelma

Kaikki yrityksen palkanmaksuun liittyvä yhdellä verkkopankkimaksulla!

Aloita heti!

98% käyttäjistä suosittelee Palkkaus.fi - palvelua


Kerro meistä kaverillesi