Verokortit

Verokortti on asiapaperi, josta selviää työntekijän ennakonpidätysprosentti. Työnantaja pidättää verokortin perusteella osan työntekijän palkasta ja tilittää sen verottajalle. Työntekijä pyytää verokortin Verohallinnolta ja toimittaa sen työnantajalle.

Verokortti on asiapaperi, josta selviää työntekijän ennakonpidätysprosentti. Työntekijä pyytää verokortin Verohallinnolta ja toimittaa sen työnantajalle. Työnantaja pidättää verokortin perusteella osan työntekijän palkasta ja tilittää sen verottajalle.

Verokortin tulorajat

Verokorteissa voidaan käyttää kahta erilaista tulorajaa. Veron ennakkoarvio perustuu arvioimiisi vuosituloihin ja niistä tehtäviin vähennyksiin. Tulorajaa voi vaihtaa kesken vuoden vain tilaamalla verottajalta muutosverokortin. Verottajan sivuilla on verokorttilaskuri, joka ohjaa täyttämään tarvittavat asiat ja lopuksi saat verokortin PDF-tiedostona.


Laskuri

Kokeile ilmaista palkkalaskuria!
Arvioi sivukulujua ja palkkaa.
Palkkalaskelma helposti!

Kokeile palkkalaskuria!

Verokortti A

Palkkakauden tulorajaan perustuva ennakonpidätys (A-vaihtoehto) sopii sellaiselle henkilölle, jonka tulot ovat vakaat (esimerkiksi kiinteä kuukausipalkka ympäri vuoden). A-vaihtoehdossa verokortin tulorajoja seurataan kuukausittain ja tulorajan alittavia tuloja verotetaan perusprosentin mukaisesti (esimerkiksi 20 %). Jos kuukausittainen tuloraja ylittyy, käytetään ylimenevään osaan lisäprosenttia (esimerkiksi 40 %).

A-verokortissa tuloraja kuitenkin nollautuu aina palkkakauden jälkeen. Näin esimerkiksi tulorajan ylittäviä ylityökorvauksia verotetaan jatkuvasti kovemmalla lisäprosentilla, mutta toisaalta loppuvuodesta ei voi seurata yllätystä, jossa koko vuoden tuloraja olisi ylittynyt ja nettotulot romahtaisivat pelkkään lisäprosenttiin siirtymisen vuoksi.

Verokortti B

Yhden tulorajan ennakonpidätys (B-vaihtoehto) taas sopii tilanteeseen, jossa kuukausitulot vaihtelevat runsaasti, mutta vuoden kokonaistulot ovat kuitenkin suunnilleen tiedossa. Verokorttiin on merkitty koko vuotta varten tietty summa, johon asti käytetään perusprosenttia. Tämän rajan ylittymisen jälkeen käytetään loppuvuosi kaikkiin tuloihin lisäprosenttia.

B-verokortti takaa kuukausitasolla kevyemmän verotuksen esimerkiksi tavallista suuremmille ylityölisille. Toisaalta jos koko vuoden tuloraja ylittyy ennenaikaisesti, joutuu kaikista loppuvuoden tuloista maksamaan korkeampaa lisäprosenttia.

Työntekijä voi myös tilata verottajalta uuden muutosverokortin, jos esim. tulorajoja on tarve muuttaa kesken vuoden. Muutosverokortti korvaa aina aikaisemman verokortin.

Ennakonpidätys

Päätoimen ja sivutulon verokortit

Verokortteja on työn mukaan erilaisia, tässä 3 tyypillisintä verokorttia.

  1. Päätoimen verokortti hankitaan sitä työtä varten, josta työntekijä saa suurimman osan palkkatuloistaan. Jos henkilöllä on vain yksi päivätyö, käytetään aina päätoimen verokorttia. Päätoimen verokortti voi olla vain yhdellä työnantajalla kerrallaan. Työntekijä toimittaa alkuperäisen verokortin työnantajalle, joka säilyttää sitä koko työsuhteen ajan.

  2. Sivutulon verokorttia käytetään muihin työntekijän tuloihin. Siitä voi ottaa vapaasti kopioita ja niitä voi antaa kaikille työnantajilleen.

  3. Freelance-verokortti sopii säännöllisesti monelle eri työnantajalle töitä tekevälle työntekijälle. Freelance-verokortissa on vain yksi ennakonpidätysprosentti, jota käytetään kaikkiin mahdollisiin tuloihin. Työntekijä arvioi itse vuosittaisten tulojensa suuruuden etukäteen, jonka perusteella veroprosentti on laskettu. Freelance-verokortin pidätysprosentti on aina vähintään 15 %, Freelance-verokorttia ei tarvitse antaa alkuperäisenä työnantajalle, vaan sen voi vain esittää työnantajalle.

Muita verokorttityyppejä ovat eläkkeensaajan palkkaverokortti ja opiskelijan portaikkoverokortti. Voit lukea lisää verokorteista verottajan omilta sivuilta tästä linkistä.

Verokortin voi helpoiten tilata suoraan Verohallinnon palvelusta. Verokorttiin tarvittavat tiedot voi täyttää verokorttilaskurissa ja lopuksi tulostaa sen palvelusta itse tai jopa pyytää verottajaa postittamaan.

Verokortin perus- ja lisäprosentti

Verokorteista voi löytyä kahta veroprosenttia: matalampaa perusprosenttia ja korkeampaa lisäprosenttia.

Perusprosentilla arvioidaan koko vuoden suunnilleen tasaisena pysyviä tuloja. Perusprosentti on laskettu siten, että tulojen pysyessä vakiona verot tulevat maksetuksi ja jäännösveroja (eli siltä vuodelta vielä maksamatta jääneitä veroja) ei joudu maksamaan. Perusprosentti voi olla laskettu kausikohtaisen tulorajan (A-verokortti) tai vuosikohtaisen tulorajan (B-verokortti) mukaan. Valintaa ei voi vaihtaa kesken vuoden. Tästä lisää alempana.

Lisäprosentti on tyypillisesti parikymmentä prosenttiyksikköä perusprosenttia korkeampi. Lisäprosenttia käytetään, jos tulot ylittävät verokortin perusprosentin tulorajat. Jos esimerkiksi työntekijä tekee kuukauden aikana runsaasti ylitöitä ja tienaa niistä tavanomaista enemmän, verotetaan palkkaa normaaliin tulorajaan asti perusprosentin mukaisesti ja ylimenevältä osalta lisäprosentin mukaan.

Lisäprosentti on reilusti perusprosenttia korkeampi, koska lisätulot korottaisivat periaatteessa koko vuoden veroprosenttia, jos ne olisi osattu vuoden alussa ottaa huomioon verotusta laskiessa. Ylimääräisistä tuloista maksetaan lisäveroprosentin avulla siis sekä kyseisen tulon normaalit verot, että kompensoidaan progressiivisen verotuksen kiristyminen myös kaikkien muiden tulojen osalta.

Kaikkia palkkatuloja siis verotetaan lopulta tasa-arvoisesti, riippumatta siitä tulevatko ne päätoimisesta päivätyöstä tai irrallisista projekteista. Käytännössä yksittäisiin maksuihin kuitenkin sovelletaan eri prosentteja, jotka vuositasolla katsoen tasoittuvat yhtenäiseksi veroprosentiksi kaikille saaduille tuloille.


Laskuri

Kokeile ilmaista palkkalaskuria!
Lähetä palkkalaskelma
helposti työnantajallesi!

Kokeile palkkalaskuria!

Esimerkissä työntekijä arvioi saavansa koko vuoden 1000 € palkkaa kuukaudessa. Hän tilaa itselleen A-tyypin verokortin, johon laitetaan palkkakauden (kuukauden) tulorajaksi 1000 euroa. 1000 euron kuukausituloilla maksetaan verokortin mukaisesti 4 % ennakonpidätystä. Joulukuussa työntekijä tekee yllättävän paljon keikkatöitä pyhäpäivinä ja saa yhteensä 2000 euroa peruspalkan lisäksi. Näistä 2000 eurosta maksetaan ennakonpidätystä lisäprosentin mukaan 27,5 %. Yhteensä työntekijä maksaa veroja vuodessa n. 455 (normaalit kuukausiansiot) + 550 (ylimääräiset tulot) = 1005 euroa.

Jos työntekijä olisi valinnut vuoden alussa koko vuoden tulorajaksi 14000 euroa (B-tyypin verokortti) ja laskenut joulukuun todennäköiset ylityökorvaukset mukaan kokonaissummaan, olisi koko vuoden kaikkien ansioiden veroprosentti ollut 6 %. Tällöin veroja maksettaisiin yhteensä n. 790 euroa. Lopullisen maksun pienempi määrä johtuu siitä, että perusprosentilla veroja maksettaessa otetaan heti huomioon kaikki vähennykset.

Vuoden loputtua kaikki tulot kuitenkin tarkistetaan vielä kertaalleen ja vähennykset lasketaan myös niistä tuloista, jotka on aluksi maksettu lisäprosenttia käyttäen. Tämän esimerkin ensimmäisessä tapauksessa työntekijä saisi todennäköisesti seuraavana vuonna veronpalautusta.

Sama taulukkomuodossa näyttäisi seuraavalta:

A-verokortilla B-verokortilla
     
Verokortin tuloraja 1000€ kuukaudessa
(A-verokortti)
14 000€ vuodessa
(B-verokortti)
Perusprosentti 4 % 6 %
Lisäprosentti 27,5 % 27,5 %
     
Tavallisen kuukauden tulot ennakonpidätyksen jälkeen 1000€ - 4 % = 960€ 1000€ - 6 % = 940
Joulukuun tulot ennakonpidätyksen jälkeen 1000€ - 4 % + 2000 - 27,5 % = 2410€ 3000€ - 6 % = 2820€
Perusprosentilla maksetut verot 12 000€ * 4 % - vähennykset = 455,28€ 14 000€ * 6 % - vähennykset = 787,97€
Lisäprosentilla maksetut vero 2000€ * 27,5 % = 550€ (Huom. ei vähennyksiä!) 0
Vuoden aikana maksetut verot yhteensä 1005,28€ 787,97€
Veronpalautusta Kyllä. Ei.

“Rakentaja"

Tee ilmainen osaajaprofiili. Löydä töitä ja tienaa enemmän!

Tee ilmainen osaajaprofiili

Veronpalautus ja jäännösverot

Jos tuloista maksaa liikaa veroa (esimerkiksi pitäämällä tahallaan verokortin prosentteja korkeammalla, kuin mitä todella odottaa saavansa tuloja), palauttaa verottaja ylijäävän osan seuraavan vuoden lopussa. Jos siis vuoden 2015 aikana maksaa liikaa veroja, saa palautukset itselleen vuoden 2016 joulukuussa. Verottaja maksaa liikaa maksetuille veroille pientä korkoa (vuonna 2015 0,5 %).

Jos tuloista taas on maksettu liian vähän veroja, joutuu maksamatta jääneet verot maksamaan jälkikäteen jäännösveroina. Jäännösvero tulee maksettavaksi samoihin aikoihin kuin veronpalautukset maksetaan. Vuoden 2015 aikana maksamatta jääneet verot maksetaan siis vuoden 2016 joulukuussa. Jos veroja on jäänyt maksamatta paljon, niitä voi maksaa useammassa erässä. Jos veroja on jäänyt maksamatta huomattavan paljon, niistä peritään myös korkoa.

Verottaja tasaa näin maksetun veron määrän (joko jäännösverolla tai veronpalautuksella), kun edellisen vuoden tulot ja vähennykset ovat selvillä kokonaisuutena. Eli lopputuloksena vero on aina sama, mutta voit itse vaikuttaa siihen, minkälaisissa erissä ja milloin sitä haluat maksaa. Kannattaa yrittää arvioida tulotasonsa suunnilleen oikein, niin ei tarvitse maksaa jäännösveroja, eikä toisaalta antaa rahaa valtiolle säilytettäväksi liian isoina ennakoina.


98% käyttäjistä suosittelee Palkkaus.fi-palvelua

"Nyt maksan palkat helposti ja kirjanpitäjä saa tarvisemansa raportit.”
Yrittäjä Janne Siik, Maex Oy

“Palkkaamalla itse säästin yli 40% remontin kustannuksista”
Mikko J. Salminen, Espoo

Rekisteröidy ilmaiseksi


Auttava ja ystävällinen asiakaspalvelu

Jos sinulla on kysymyksiä liittyen palkkaamiseen, asiakas­palve­lumme auttaa sinua mielellään.

Haluamme kehittää palvelusta mahdollisimman hyvän, joten myös palautteesi on meille erittäin tärkeää.

020 798 0230
(ark. 9-16)
aspa@palkkaus.fi


Ilmainen palkkalaskuri

Arvioi työntekijän palkkaa, työnantajan kustannuksia ja sivukuluja.

Kokeile laskuria!

Palkanlaskentaohjelma

Kaikki yrityksen palkanmaksuun liittyvä yhdellä verkkopankkimaksulla!

Aloita heti!

98% käyttäjistä suosittelee Palkkaus.fi - palvelua


Kerro meistä kaverillesi