Työsuhde ja työsopimus

Työsopimus luo oikeuksia ja velvollisuuksia sekä työnantajalle että työntekijälle. Väärinkäsitysten ja myöhempien epäselvyyksien välttämiseksi työsopimusta solmittaessa kannattaa olla huolellinen.

Luo tästä uusi työsopimus!

Toimiva työsuhde perustuu huolellisesti laadittuun työsopi­mukseen

Työsopimus luo oikeuksia ja velvollisuuksia sekä työnantajalle että työntekijälle. Väärinkäsitysten ja myöhempien epäselvyyksien välttämiseksi työsopimusta solmittaessa kannattaa olla huolellinen.

Työsopimus on vapaamuotoinen sopimus, joten suullinen sopimus on aivan yhtä pätevä kuin kirjallinenkin. Työsopimus kannattaa kuitenkin aina solmia kirjallisesti, sillä kirjallisesta sopimuksesta työsuhteen ehdot on tarvittaessa helppo selvittää myöhemmin.

On hyvä muistaa, että työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Velvollisuus koskee toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta ja yli kuukauden ajan jatkuvaa määräaikaista työsopimusta. Selvitys tulee antaa työntekijälle viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Mikäli kirjallisesta työsopimuksesta ilmenevät kaikki työsuhteen keskeiset ehdot, ei erillistä selvitystä tarvitse antaa.


Laskuri

Kokeile ilmaista palkkalaskuria!
Arvioi sivukulujua ja palkkaa.
Palkkalaskelma helposti!

Kokeile palkkalaskuria!

Määräaikainen työsopimus edellyttää perusteltua syytä

Työsopimus solmitaan joko toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräajaksi. Määräaikainen työsopimus edellyttää aina perusteltua syytä. Jos perusteltua syytä ei ole, määräajaksi solmittua työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Perusteltuna syynä voidaan yleensä pitää muun muassa sijaisuutta, kausiluontoista työtä tai tietyn määrätyn lyhytaikaisen työkokonaisuuden teettämistä.

Vuoden 2017 alusta lähtien pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä enimmillään vuodeksi. Työsopimuksia voi olla useampiakin, enintään 3 kappaletta kahden vuoden aikana, jos niiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta. Pitkäaikaistyöttömänä lasketaan henkilö, joka on ollut vähintään vuoden ajan työtön työnhakija. Tänä aikana hän on saanut olla enintään 2 viikon ajan töissä.

Koeaikaehdosta pitää sopia nimenomaisesti

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia työsuhteen alkuun otettavasta koeajasta. Mikäli koeaikaa halutaan käyttää, siitä tulee sopia nimenomaisesti. Koeaika voi olla pituudeltaan enintään 6 kuukautta (vuoden 2017 alusta lähtien solmituissa sopimuksissa, sitä ennen 4 kk). Määräaikaisiss työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Työsopimuksessa sovitut ehdot sitovat molempia osapuolia

Työsopimuksen tarkka sisältö riippuu pitkälti siitä, millaiseen tehtävään työntekijää ollaan palkkaamassa. Työntekijän asemasta ja työtehtävistä riippumatta työsopimuksessa olisi hyvä sopia ainakin työsopimuksen kestosta (toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen), työntekijän pääasiallisista työtehtävistä, työajasta ja työntekijälle maksettavasta palkasta.

On hyvä muistaa, että työsopimuksessa nimenomaisesti sovittuja työsuhteen ehtoja ei kumpikaan työsuhteen osapuoli voi yksipuolisesti muuttaa ilman työsopimuksen päättämisperustetta. Jos esimerkiksi päivittäisen työajan sovitaan sijoittuvan klo 9 ja 15 välille, ei työnantaja voi yksipuolisesti määrätä työntekijää työskentelemään iltaisin. Työsopimusta laadittaessa kannattaakin olla huolellinen, jotta sopimus vastaa parhaalla mahdollisella tavalla osapuolten tarkoitusta.

Työehtoso­pimuksen määräykset rajoittavat työnantajan ja työntekijän sopimusvapautta

Suomessa on lukuisia ns. yleissitovia työehtosopimuksia eli valtakunnallisia, tietyllä alalla edustavana pidettäviä työehtosopimuksia. Yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä ovat velvollisia noudattamaan myös sellaiset työnantajat, jotka eivät ole järjestäytyneet työnantajaliittoon.

Velvollisuus noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta ei ole riippuvainen työnantajan koosta. Siten yhdenkin työntekijän työllistävä työnantaja on velvollinen noudattamaan tietylle työalalle soveltuvaa yleissitovaa työehtopimusta, mikäli sellainen on olemassa.

Kaikilla aloilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Myöskään mitään ”yleistä” kaikkia työaloja koskevaa työehtosopimusta ei ole olemassa. Yleissitovat työehtosopimukset voi kätevästi tarkistaa Finlex-palvelusta tämän linkin kautta.

Työehtosopimuksissa on sovittu työsuhteen vähimmäisehdoista yksittäisen työsuhteen osapuolia sitovasti. Työntekijän oikeus muun muassa lomarahaan, tietyn tasoiseen minimipalkkaan ja yleisiin palkankorotuksiin perustuu työehtosopimusten määräyksiin. Työsopimuksella ei voi pätevästi poiketa työehtosopimuksen määräyksistä työntekijän etuja heikentäen.

Luo tästä uusi työsopimus!

Työsopimuksen tarkemmasta sisällöstä voit lukea tämän linkin kautta.

Työsopimuspohjat löytyvät täältä.

Työehtosopimus­järjestelmästä Suomessa voit lukea lisää täältä.

98% käyttäjistä suosittelee Palkkaus.fi-palvelua

"Nyt maksan palkat helposti ja kirjanpitäjä saa tarvisemansa raportit.”
Yrittäjä Janne Siik, Maex Oy

“Palkkaamalla itse säästin yli 40% remontin kustannuksista”
Mikko J. Salminen, Espoo

Rekisteröidy ilmaiseksi


Auttava ja ystävällinen asiakaspalvelu

Jos sinulla on kysymyksiä liittyen palkkaamiseen, asiakas­palve­lumme auttaa sinua mielellään.

Haluamme kehittää palvelusta mahdollisimman hyvän, joten myös palautteesi on meille erittäin tärkeää.

020 798 0230
(ark. 9-16)
aspa@palkkaus.fi


Ilmainen palkkalaskuri

Arvioi työntekijän palkkaa, työnantajan kustannuksia ja sivukuluja.

Kokeile laskuria!

Palkanlaskentaohjelma

Kaikki yrityksen palkanmaksuun liittyvä yhdellä verkkopankkimaksulla!

Aloita heti!

98% käyttäjistä suosittelee Palkkaus.fi - palvelua


Kerro meistä kaverillesi