Työnantajarekisteri ja ennakkoperintärekisteri

Yritys tai yhteisö

Työnantajarekisteriin pitää hakeutua, jos maksaa palkkoja säännöllisesti. Ennakoperintärekisteri taas vaikuttaa verojen maksuun. Rekisteriin merkitty toimija huolehtii ennakkoverojen maksamisesta itse.


Työnantajarekisteri

Työnantajarekisteri on Verohallinnon ylläpitämä rekisteri säännöllisesti palkkoja maksavista työnantajista. Siihen on ilmoittauduttava, kun yritys alkaa maksaa säännöllisesti palkkoja ja sillä on vähintään kaksi vakituista palkansaajaa tai kuusi tilapäistä palkansaajaa kalenterivuodessa.

Työnantajarekisteriin kuuluvien on annettava työnantajan erillisilmoitus työnantajasuorituksista kuukausittain. Jos palkanmaksua ei ole joltain kuukaudelta, pitää ilmoittaa, ettei yrityksellä ole ollut palkanmaksua ko. kuukautena. Erillisilmoitukset voi tehdä tulorekisteriin sähköisesti tai lähettää ilmoituksen paperilla. Sähköisesti se pitää tehdä viimeistän palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 5. päivä ja paperisen ilmoituksen pitää olla perillä viimeistän 8. päivä.

HUOM: Pienellä yrityksellä voi olla vain satunnaisia palkkoja, jolloin työnantajarekisteriin ei tarvitse ilmoittautua.

HUOM: Kotitalouksilla on hyvin harvoin syytä ilmoittautua työnantajarekisteriin, koska palkanmaksu ei ole säännöllistä vuosien yli.

Palkkaus.fi hoitaa automaattisesti erillisilmoituksen tulorekisteriin palvelussa maksetuista palkoista, eikä käyttäjien tarvitse huolehtia ilmoittamisesta.

Ennakkoperintärekisteri

Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen vaikuttaa verojen ennakkoperintään. Ennakkoperintärekisterin tarkoitus on osoittaa, ettei suorituksen maksajan tarvitse tehdä maksusta ennakonpidätystä vaan rekisteriin merkitty toimija huolehtii ennakkoverojen maksamisesta itse.

Kun työn suorittaja on ennakkoperintärekisterissä, suorituksen maksajan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä maksamastaan työkorvauksesta tai käyttökorvauksesta (hän voi saada myös laskun työn suorittajalta). Jos maksettava suoritus onkin palkkaa, maksajan on aina tehtävä ennakonpidätys, vaikka saaja kuuluisikin ennakkoperintärekisteriin.

Verohallinto ylläpitää ennakkoperintärekisteriä. Ennakkoperintärekisteriin hakeudutaan itse. Yhtiötä perustettaessa hakemus tehdään perustamislomakkeilla Y1, Y2 tai Y3. Y-tunnukselliset hakeutuvat ennakkoperintärekisteriin muutoslomakkeilla Y4, Y5 tai Y6.

Lomakkeet voi tulostaa yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) sivuilta www.ytj.fi. Osan lomakkeista voi myös täyttää sähköisesti YTJ:n sivuilla verkkopankkitunnusten avulla.

Miksi rekisterissä pitäisi olla?

Käytännössä jokainen ns. vakava yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Näin sen asiakas ei joudu tekemään ennakonpidätyksiä, vaan yritys voi vain antaa asiaakkalle laskun.

Jos työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, työn maksajan on suoritettava ennakonpidätys tehdystä työstä. Ennakonpidätys on 13 prosenttia, jos työn suorittaja on yhteisö (esim. osakeyhtiö tai osuuskunta) tai yhtymä (esimerkiksi kommandiittiyhtiö tai avoin yhtiö). Ennakonpidätys tehdään työkorvausverokortin perusteella, jos työn suorittaja on henkilö esimerkiksi toiminimi. Jos verokorttia ei esitetä, ennakonpidätys on 60 prosenttia. Ennakonpidätys lasketaan arvonlisäverottomasta hinnasta.

Jos suorituksen saaja ei ole ennakkoperintärekisterissö, maksajan on tehtävä ennakonpidätys myös työ- ja käyttökorvauksista. Tosin työnantajan sairausvakuutusmaksua (sava) ei tarvitse tehdä. Ennen kuin lasketaan ennakonpidätys, loppusummasta vähennetään arvonlisäveron osuus.

Tehdyt ennakonpidätykset tulee ilmoittaa työnantajan erillisilmoituksella tulorekisteriin, kuten muutkin työnantajansuoritukset.


Lue lisää

Palkkaus.fi yrityksille ja yhteisöille

Näin maksan palkan uudelle työntekijälle (video)

Työnantajarekisteri, Verohallinnon sivu

Ennakkoperintärekisteri, Verohallinnon ohje

Paperi-ilmoittaminen, tulorekisterin lomakkeet