Työttömyysturvajärjestelmä Suomessa

Suomalainen työttömyysturvajärjestelmä sisältää joukon erilaisia tukia ja etuisuuksia, joilla pyritään turvaamaan työttömäksi jäävän henkilön toimeentulo.

Suomalainen työttömyysturvajärjestelmä sisältää joukon erilaisia tukia ja etuisuuksia, joilla pyritään turvaamaan työttömäksi jäävän henkilön toimeentulo. Tukien saamiseksi tulee rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi työvoimaviranomaisille ja pitää työnhakunsa voimassa uusimalla se tasaisin väliajoin. Työttömyysturvajärjestelmää koordinoi pääasiassa Kansaneläkelaitos Kela ja rahoittaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta Työttömyysvakuutusrahasto TVR.

Työttömyysturvan rahoitus ja kustannukset

Työttömyysturva rahoitetaan lähes täysin veroilla. Työttömyyskassojen jäsenmaksut kattavat vain noin 5,5 % ansiosidonnaisten päivärahojen kustannuksista. Kaikki työntekijät ja työnantajat rahoittavat työttömyysturvajärjestelmän, mutta vain työttömyyskassojen jäsenet pääsevät osaksi korkeampia ansiopäivärahoja. Tämän vuoksi työttömyyskassaan kuuluminen on työntekijälle aina järkevää, koska kassojen jäsenmaksut ovat lähinnä nimellisiä. Työttömyysturvan kustannukset joutuu käytännössä maksamaan joka tapauksessa, mutta vain kassan jäsenyydellä pääsee käsiksi jopa moninkertaisesti peruspäivärahaa korkeampaan ansiotasoon työttömyyden yllättäessä.

Työttömyysturvaetuuksien korvatut päivät 1985-2013

Työttömyysturvaetuuksien korvatut päivät 1985-2013

Vuonna 2013 työttömyysturvan menot ylittivät ennätyksiä ja Kela ja työttömyyskassat maksoivat työttömyysturvaetuisuuksia yhteensä yli 4 miljardia euroa. Tämä on n. 8,2 % koko valtion budjetista. Perusturvan osalta menot olivat vuonna 2013 suuremmat kuin koskaan ennen. Kokonaisuudessaan työttömyysturvan menot ovat kuitenkin esimerkiksi 90-luvun lamavuosia pienemmät. Luvut ovat kuitenkin olleet tasaisessa kasvussa viimeiset kolme vuotta ja kasvu näyttäisi jatkuvan selkeästi vielä ainakin vuoden 2014 alkupuolella. (Lähteet Kela tilastokatsaus 27.2.2014 ja Kela kuukausitilasto 19.5.2014.)


Laskuri

Kokeile ilmaista palkkalaskuria!
Arvioi sivukulujua ja palkkaa.
Maksa yrityksen palkat helposti!

Kokeile palkkalaskuria!

Työttömyysturva käytännössä

Tärkeintä työttömyysetuisuuksien kannalta on käynnistää työnhaku TE-toimistossa. Oikeus työttömyysetuisuuksiin syntyy vasta, kun työhaku on käynnissä. Työnhaun käynnistäminen tarkoittaa käytännössä työvoimatoimistossa ilmoittautumista, eivätkä esimerkiksi tätä edeltävät työnhakuyritykset varsinaisesti vaikuta asiaan.

Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto, entinen “työkkäri”) tekee jokaisesta työnhakijasta työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle tai Kelalle. Työvoimapoliittisen lausunnon perusteella ratkaistaan kunkin hakijan oikeus eri etuisuuksiin. Tämän lisäksi asiaan vaikuttavat karenssit, joita voi seurata, jos työnhakija esimerkiksi kieltäytyy tarjotusta työstä tai irtisanoutuu oma-aloitteisesti entisestä työpaikastaan.

Työttömyysturvajärjestelmän etuisuudet voi jakaa karkeasti kolmeen kastiin:

Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha

Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat työttömyysturvan perusosat, johon voi saada lisiä esimerkiksi osallistumalla koulutuksiin tai jos perheeseen kuuluu lapsia. Esimerkiksi tarjotuista töistä kieltäytyminen taas voi aiheuttaa karensseja tai laskea tuen määrää. Näiden tukien määrä ilman lisiä tai vähennyksiä on n. 702 €/kk. Työmarkkinatuki on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät vielä ole olleet töissä (esimerkiksi juuri valmistuneet opiskelijat) tai pitkäaikaistyöttömille. Peruspäiväraha taas jo töissä olleille, mutta työttömäksi jääneille henkilöille.

Ansiopäiväraha

Työttömyysturvan osa, jonka määrään vaikuttavat työttömyyttä edeltäneet palkkatulot. Ansiopäivärahaa maksetaan vain työttömyyskassojen jäsenille. Pelkkä työssäkäynti ei siis vielä oikeita ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, vaan työntekijän on myös ennen työttömyyden alkua oltava kuulunut johonkin työttömyyskassaan vähintään 26 viikkoa ja täyttänyt tänä aikana työssäoloehdon. Ansiopäivärahan ansaitsemista varten on siis oltava liikkeellä hyvissä ajoin ennen työttömäksi jäämistä. Työttömyyskassojen yhteisjärjestö on julkaissut aiheesta oman oppaansa.

Nykyään työttömyyskassaan voi kuulua myös kuulumatta mihinkään ammattiliittoon. Täältä voit löytää listan kaikista Suomen työttömyyskassoista. Useimpiin työttömyyskassoihin voi vapaasti liittyä, vaikkei varsinaisesti tekisi töitä työttömyyskassan edustamalla alalla tai kuuluisi työttömyyskassan liittoon.

Ansiosidonnainen päiväraha on käytännössä aina peruspäivärahaa huomattavasti korkeampi.

Työllistämistä edistävät palvelut ja tuet niiden ajalta

Työttömyysturvajärjestelmään on myös rakennettua erilaisia aktivoivia palveluita, joita tarjotaan työttömille. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset koulutukset tai työkokeilut. Näihin osallistumisen ajalta voi saada korotuksia peruspäivärahaan tai ansiopäivärahaan. Työttömyysturvan varassa on myös joissain tapauksissa mahdollista suorittaa päätoimisia tutkintoon johtavia opintoja.

Oikeus eri työttömyystukiin ja mahdollisten eri tukien määrä on helpointa selvittää suoraan Kelan tarjoamilla laskureilla. Ansiosidonnaisen päivärahan määrää voi arvioida Työttömyyskassojen yhteisjärjestön laskurilla.

Tärkeintä työttömyysturvan suhteen on olla aktiivinen työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisen suhteen ja varmistaa etukäteen, että jäsenyys johonkin työttömyyskassaan on kunnossa. Palkansaajien työttömyysturva on näillä keinoilla jokseenkin turvattu.


“Rakentaja"

Tee ilmainen osaajaprofiili. Löydä töitä ja tienaa enemmän!

Tee ilmainen osaajaprofiili

Yrittäjien työttömyysturva on monimutkaisempi asia, jota kuitenkin parannetaan vuosien 2014 ja 2015 aikana entiseen nähden. Yrittäjien työttömyysturvasta kannattaa olla yhteydessä suoraan johonkin yrittäjäjärjestöön kuten Suomen Yrittäjät.

Päätoimiset opiskelijat eivät pääasiassa kuulu työttömyysturvan piiriin. He voivat ilmoittautua työnhakijoiksi TE-toimistoon, mutta eivät kuitenkaan ole oikeutettuja työttömyysetuisuuksiin. Työtön työnhakija voi kuitenkin saada työttömyystukena etua päätoimista opiskelua varten.


98% käyttäjistä suosittelee Palkkaus.fi-palvelua

"Nyt maksan palkat helposti ja kirjanpitäjä saa tarvisemansa raportit.”
Yrittäjä Janne Siik, Maex Oy

“Palkkaamalla itse säästin yli 40% remontin kustannuksista”
Mikko J. Salminen, Espoo

Rekisteröidy ilmaiseksi


Auttava ja ystävällinen asiakaspalvelu

Jos sinulla on kysymyksiä liittyen palkkaamiseen, asiakas­palve­lumme auttaa sinua mielellään.

Haluamme kehittää palvelusta mahdollisimman hyvän, joten myös palautteesi on meille erittäin tärkeää.

020 798 0230
(ark. 9-16)
aspa@palkkaus.fi


Ilmainen palkkalaskuri

Arvioi työntekijän palkkaa, työnantajan kustannuksia ja sivukuluja.

Kokeile laskuria!

Palkanlaskentaohjelma

Kaikki yrityksen palkanmaksuun liittyvä yhdellä verkkopankkimaksulla!

Aloita heti!

98% käyttäjistä suosittelee Palkkaus.fi - palvelua


Kerro meistä kaverillesi