Siivous- ja kiinteistöalan työehtosopimus

Työsuhde ja työsopimus

Siivous- ja kiinteistöalalla on yleissitova työehtosopimus, joka koskee myös kodeissa tehtävää siivousta ja kiinteistöjen pihoilla tehtävää työtä.


Tämän artikkelin on kirjoittanut Hannu Sironen. Hän työskentelee kiinteistöpalvelualan sopimusasiantuntijana Palvelualojen ammattiliitossa (PAM).

Siivous- ja kiinteistöalasta on solmittu yleissitova työehtosopimus, joka koskee myös kodeissa tehtävää siivousta ja kiinteistöjen ympäristössä tehtävää hoitotyötä (esim. lumityöt ja pihan hoito). Tämä tarkoittaa sitä, että myös omaan kotiinsa siivoojaa palkkaavan ihmisen on otettava työehtosopimus huomioon. Työehtosopimusjärjestelmästä voi lukea lisää esimerkiksi Palkkaus.fi -artikkelista täällä.

Työehtosopimuksessa on sovittu yhteisistä pelisäännöistä, joissa alalla työskenteleville työntekijöille taataan asialliset ehdot ja kohtelu. Työehtosopimus sitoo kaikkia alalla työskenteleviä työntekijöitä, riippumatta siitä kuka heidän työnantajansa on tai kuuluvatko työntekijät itse mihinkään liittoon.

Työehtosopimuksien noudattamisessa on oikeastaan vain kaksi oleellista tiedettävää asiaa: mitä työtä työehtosopimus koskee ja mitä vaikutuksia työsuhteen ehtojen sopimiseen työehtosopimuksella varsinaisesti on.

Mitkä työt kuuluvat työehto­sopimukseen?

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta sovelletaan käytännössä kaikkeen kiinteistön ja sen ympäristön hoitoon liittyviin töihin. Näihin kuuluvat esimerkiksi siivous, lumenluonti, ikkunoiden peseminen tai nurmikon leikkaaminen. Ihmisten hoitaminen taas ei kuulu tähän TESsiin.

Mitä kiinteistöalan TES sisältää?

Kiinteistöpalvelualan tärkeimmät sisällöt liittyvät palkkatasoon ja palkanlisiin. Työehtosopimuksesta löytyvät erilliset palkkataulukot eri vaatimustason tehtäviä varten. Laissa velvoitetaan työnantajaa maksamaan työstä asianmukaista palkkaa ja yleissitovan työehtosopimuksen palkkataulukot käytännössä ovat tapa määritellä asianmukainen palkka alalla. Työehtosopimuksen palkkataulukoista löytyy siis myös alin mahdollinen palkka, jota työntekijälle voi työstä maksaa.

Palkanlisien puolella selkeimmät erot lainsäädäntöön verrattuna ovat erillinen lomakorvaus ja lomaraha. Lomakorvausta maksetaan bruttopalkan päälle ja sen määrä on 9 % tai 11,5 % bruttopalkasta. Pienempää prosenttia sovelletaan alle vuoden kestäneisiin työsuhteisiin ja suurempaa yli vuoden kestäneisiin työsuhteisiin. Lomakorvaus on ylimääräinen lisä palkkaan, jota ei saa sisällyttää bruttopalkkaan.

Lomaraha taas on suuruudeltaan 50 % normaalista lomapalkasta ja se maksetaan lomapalkan päälle. Lomarahasta puolet maksetaan ennen lomaa ja loput työntekijän palatessa lomalta jälleen töihin. Yleisesti loma-ajan palkan laskemisesta löydät lisää tietoa täältä.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksesta löytyy myös paljon erilaisia sääntöjä erityistilanteiden ja monimutkaisempien tapauksien hoitamiseksi. Esimerkiksi palkallisista ja palkattamista poissaoloista löytyy seikkoja, joita ei pelkästä lainsäädännöstä löydy. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä esimerkiksi ovat työsopimuksessa määritelty palkallisiksi vapaapäiviksi. Samoin esimerkiksi sairausajalta maksetaan palkkaa työehtosopimuksen mukaan pidempään kuin pelkkä lainsäädäntö edellyttäisi.

Näiden erikoistapausten kohdalla kannattaa tarkistaa työehtosopimus erikseen ja soveltaa aina kulloinkin asiaankuuluvaa kohtaa siitä.

PAMin sivuilta löydät aina kulloinkin voimassaolevan kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen.


Lue lisää

Kokeile ilmaista palkkalaskuria: arvioi sivukuluja ja kustannuksia

Näin maksat työntekijän palkan

Työnantajan sivukulut, mitä ne sisältävät?

Yleissitovat työehtosopimukset löytävät Oikeusministeriön Finlex-sivuilta

Vuosilomalaki: Finlex-sivustolta

Työnantajan velvollisuudet

Palkkaus ABC: ohjeita ja vinkkejä työsuhde- ja palkka-asioista